23. toukokuuta • Markkinakommentit • 7817 näkymät • miten 1 EU: n epävirallisesta huippukokouksesta tulee keskustan vaihe
Euroopan unionin muodostavien 27 maan johtajien on kokoonnuttava keskiviikkona Brysselissä yrittämään löytää tapa estää Euroopan velkakriisi pääsemästä hallitsemattomaksi ja edistämään työpaikkoja ja kasvua. Alkuperäisen kokouksen piti olla epävirallinen, mutta euroalueen painostuksen myötä tämä kokous on ottanut keskipisteen ja siitä on tullut tärkeä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö varoitti, että 17 euroa, jotka käyttävät euroa, voivat pudota a "Vakava taantuma". Raportissa korostettiin euroalueen kehitystä "Suurin yksittäinen haittariski globaalissa näkymässä" ja sisälsi seuraavan pahaenteisen lauseen:
Sopeutumiset tapahtuvat nyt euroalueella hitaan tai negatiivisen kasvun ja velkaantumisasteen ympäristössä, mikä aiheuttaa riskejä noidankehästä, johon liittyy korkea ja kasvava valtioiden velkaantuminen, heikko pankkijärjestelmä, liiallinen julkisen talouden vakauttaminen ja hidas kasvu.
Kreikan poliittiset huolet uhkaavat irrottaa euroalueen. Lainanoton kustannukset maksavat eniten velkaantuneille hallituksille. Yhä useammat ilmoitukset ovat huolestuneita säästäjiä ja sijoittajia, jotka vetävät varoja heikoina pidetyistä pankeista. Samaan aikaan työttömyys on kasvamassa, kun taantuma tarttuu melkein puoleen euroalueen maista.
Viime vuosina finanssipolitiikan säästö oli kaikki mitä kukaan on koskaan puhunut Euroopassa. Tällä oli tietty logiikka, koska hallitukset joutuivat kasvamaan lainakustannusten joukkolainamarkkinoilla, mikä on merkki siitä, että sijoittajat ovat hermostuneita alijäämänsä suuruudesta. Säästö oli tarkoitus korjata tämä hermostuneisuus vähentämällä hallituksen lainanottotarpeita. Säästö tarkoitti Euroopan kansalaisille lomautuksia ja palkkojen leikkauksia valtion työntekijöille, pienennettyjä menoja hyvinvointi- ja sosiaalisiin ohjelmiin sekä korkeampia veroja ja maksuja valtion tulojen lisäämiseksi.
Päätöksi tästä ongelmasta ekonomistit ja poliitikot ovat vaatineet toimenpiteitä, jotka auttaisivat maan taloutta kasvamaan. Ranskan uusi sosialistinen presidentti Francois Hollande on johtanut syytettä ja vaati kampanjansa aikana, että hän ei allekirjoittaisi Euroopan finanssipoliittista sopimusta ennen kuin se sisältää toimenpiteitä kasvun edistämiseksi.
Kokouksen asialistalla keskitytään nyt kasvuun, eurolainoihin, EU: n talletussuojaan ja EU: n pankkijärjestelmään. Paljon erilainen asialista sitten vain viikkoja sitten.
Kysymys kasvun tuottamisesta Euroopalle on kuitenkin tahmea. Säästöjä vauhdittanut Saksa vaatii, että kasvu on kovien uudistusten tulosta, kuten ne, jotka se sitoutui vapauttamaan taloutensa yli vuosikymmen sitten. Toisten mukaan tällaisten uudistusten tuottaminen kestää jonkin aikaa, ja nyt on tehtävä enemmän - kuten pidentää alijäämätavoitteiden määräaikaa ja heiluttaa palkkojen korotusten avulla.
Keskiviikkona Brysselissä pidetyn huippukokouksen johtajien - kuten viime viikonloppuna Camp Davidissa pidetyn G8-kokouksen maailman johtavien talouksien päämiesten - odotetaan kuljettavan hienoa linjaa kasvun edistämistavoista puhumisen ja talousarvioiden tasapainottamiseen sitoutumisen välillä.
Projektijoukkolainojen ajatus on monien poliitikkojen ja taloustieteilijöiden mielestä askel kohti ns "Eurolainat"- yhteisesti liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat, joita voidaan käyttää kaiken rahoittamiseen ja jotka voivat lopulta korvata yksittäisen maan velan. Eurolainat suojaisivat heikompia maita, kuten Espanja ja Italia, eristämällä ne korkeilta korkoilta, joita ne kohtaavat nyt kerätessään rahaa joukkolainamarkkinoilla. Nämä korkeat korot ovat kriisin alaraja: He pakottivat Kreikan, Irlannin ja Portugalin etsimään pelastustoimia.
EU: n presidentti Herman Van Rompuy on kannustanut keskiviikkona osallistujia keskustelemaan "innovatiivisista tai jopa kiistanalaisista ideoista". Hän on ehdottanut, ettei mikään saa olla tabua ja että on tarkasteltava pitkän aikavälin ratkaisuja. Se näyttää viittaavan keskusteluun eurobondeista.
Mutta Saksa vastustaa edelleen vakavasti toimenpiteitä. Saksan vanhempi virkamies korosti tiistaina, että Merkelin hallitus ei ole lieventänyt vastustustaan joidenkin muiden Euroopan maiden painostuksesta huolimatta.
Monien taulukossa olevien ratkaisujen ongelmana on, että vaikka ne kaikki toteutettaisiin, niiden tuottaminen todennäköisesti vie vuosia. Ja Eurooppa tarvitsee nopeammat vastaukset.
Tätä varten monet taloustieteilijät pyrkivät lisäämään Euroopan keskuspankin roolia - ainoa riittävän voimakas instituutio, jolla on välitön vaikutus kriisiin. Jos Euroopan keskuspankkiviranomaiselle annettaisiin valtuudet ostaa maan joukkovelkakirjoja, valtion lainakorot laskisivat hallittavammalle tasolle.
kriisivelkaeuroalueen
« Markkinakatsaus 23. toukokuuta 2012 Onko pörssissä elämää IMF: n jälkeen? »
Epävirallinen EU-huippukokous on keskellä vaihetta
23. toukokuuta • Markkinakommentit • 7817 näkymät • miten 1 EU: n epävirallisesta huippukokouksesta tulee keskustan vaihe
Euroopan unionin muodostavien 27 maan johtajien on kokoonnuttava keskiviikkona Brysselissä yrittämään löytää tapa estää Euroopan velkakriisi pääsemästä hallitsemattomaksi ja edistämään työpaikkoja ja kasvua. Alkuperäisen kokouksen piti olla epävirallinen, mutta euroalueen painostuksen myötä tämä kokous on ottanut keskipisteen ja siitä on tullut tärkeä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö varoitti, että 17 euroa, jotka käyttävät euroa, voivat pudota a "Vakava taantuma". Raportissa korostettiin euroalueen kehitystä "Suurin yksittäinen haittariski globaalissa näkymässä" ja sisälsi seuraavan pahaenteisen lauseen:
Sopeutumiset tapahtuvat nyt euroalueella hitaan tai negatiivisen kasvun ja velkaantumisasteen ympäristössä, mikä aiheuttaa riskejä noidankehästä, johon liittyy korkea ja kasvava valtioiden velkaantuminen, heikko pankkijärjestelmä, liiallinen julkisen talouden vakauttaminen ja hidas kasvu.
Kreikan poliittiset huolet uhkaavat irrottaa euroalueen. Lainanoton kustannukset maksavat eniten velkaantuneille hallituksille. Yhä useammat ilmoitukset ovat huolestuneita säästäjiä ja sijoittajia, jotka vetävät varoja heikoina pidetyistä pankeista. Samaan aikaan työttömyys on kasvamassa, kun taantuma tarttuu melkein puoleen euroalueen maista.
Viime vuosina finanssipolitiikan säästö oli kaikki mitä kukaan on koskaan puhunut Euroopassa. Tällä oli tietty logiikka, koska hallitukset joutuivat kasvamaan lainakustannusten joukkolainamarkkinoilla, mikä on merkki siitä, että sijoittajat ovat hermostuneita alijäämänsä suuruudesta. Säästö oli tarkoitus korjata tämä hermostuneisuus vähentämällä hallituksen lainanottotarpeita. Säästö tarkoitti Euroopan kansalaisille lomautuksia ja palkkojen leikkauksia valtion työntekijöille, pienennettyjä menoja hyvinvointi- ja sosiaalisiin ohjelmiin sekä korkeampia veroja ja maksuja valtion tulojen lisäämiseksi.
Päätöksi tästä ongelmasta ekonomistit ja poliitikot ovat vaatineet toimenpiteitä, jotka auttaisivat maan taloutta kasvamaan. Ranskan uusi sosialistinen presidentti Francois Hollande on johtanut syytettä ja vaati kampanjansa aikana, että hän ei allekirjoittaisi Euroopan finanssipoliittista sopimusta ennen kuin se sisältää toimenpiteitä kasvun edistämiseksi.
Kokouksen asialistalla keskitytään nyt kasvuun, eurolainoihin, EU: n talletussuojaan ja EU: n pankkijärjestelmään. Paljon erilainen asialista sitten vain viikkoja sitten.
Kysymys kasvun tuottamisesta Euroopalle on kuitenkin tahmea. Säästöjä vauhdittanut Saksa vaatii, että kasvu on kovien uudistusten tulosta, kuten ne, jotka se sitoutui vapauttamaan taloutensa yli vuosikymmen sitten. Toisten mukaan tällaisten uudistusten tuottaminen kestää jonkin aikaa, ja nyt on tehtävä enemmän - kuten pidentää alijäämätavoitteiden määräaikaa ja heiluttaa palkkojen korotusten avulla.
Keskiviikkona Brysselissä pidetyn huippukokouksen johtajien - kuten viime viikonloppuna Camp Davidissa pidetyn G8-kokouksen maailman johtavien talouksien päämiesten - odotetaan kuljettavan hienoa linjaa kasvun edistämistavoista puhumisen ja talousarvioiden tasapainottamiseen sitoutumisen välillä.
Projektijoukkolainojen ajatus on monien poliitikkojen ja taloustieteilijöiden mielestä askel kohti ns "Eurolainat"- yhteisesti liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat, joita voidaan käyttää kaiken rahoittamiseen ja jotka voivat lopulta korvata yksittäisen maan velan. Eurolainat suojaisivat heikompia maita, kuten Espanja ja Italia, eristämällä ne korkeilta korkoilta, joita ne kohtaavat nyt kerätessään rahaa joukkolainamarkkinoilla. Nämä korkeat korot ovat kriisin alaraja: He pakottivat Kreikan, Irlannin ja Portugalin etsimään pelastustoimia.
EU: n presidentti Herman Van Rompuy on kannustanut keskiviikkona osallistujia keskustelemaan "innovatiivisista tai jopa kiistanalaisista ideoista". Hän on ehdottanut, ettei mikään saa olla tabua ja että on tarkasteltava pitkän aikavälin ratkaisuja. Se näyttää viittaavan keskusteluun eurobondeista.
Mutta Saksa vastustaa edelleen vakavasti toimenpiteitä. Saksan vanhempi virkamies korosti tiistaina, että Merkelin hallitus ei ole lieventänyt vastustustaan joidenkin muiden Euroopan maiden painostuksesta huolimatta.
Monien taulukossa olevien ratkaisujen ongelmana on, että vaikka ne kaikki toteutettaisiin, niiden tuottaminen todennäköisesti vie vuosia. Ja Eurooppa tarvitsee nopeammat vastaukset.
Tätä varten monet taloustieteilijät pyrkivät lisäämään Euroopan keskuspankin roolia - ainoa riittävän voimakas instituutio, jolla on välitön vaikutus kriisiin. Jos Euroopan keskuspankkiviranomaiselle annettaisiin valtuudet ostaa maan joukkovelkakirjoja, valtion lainakorot laskisivat hallittavammalle tasolle.
kriisivelkaeuroalueen
« Markkinakatsaus 23. toukokuuta 2012 Onko pörssissä elämää IMF: n jälkeen? »